No eilen sitten pärähti projekti virallisesti käyntiin! Kävin aamusta vaakalla ja lukema oli 76,7kg... Eli lievästi ylipainoinen nainen kun pituutta on se 171cm! Ja totuus on se, että vielä perjantaina (neljä päivää aikaisemmin) paino oli 74kg. Voinkin nyt heti aloittaa paljastamalla että olen kärsinyt lukioiästä asti ajoittaisesta ahmimisesta. Eli yhteensä jo noin 7-8vuotta. Ja nytkin siis viikonlopun käytin syömiseen ja paino nousi sen kolmisen kiloa. 

Milloin siis ahmin? Silloin kun olen yksin. Syön tylsyyteen ja yksinäisyyteen ja aina kun vähänkin tuntuu pahalta. Olen ehdollistanut itseni nyt niin monen vuoden ajan siihen, että itsensä saa palkita järkyttävillä ahmimisövereillä heti kun vähän on huono mieli. Välillä on parempia kausia jolloin en ahmi moneen viikkoon ja sitten taas repsahdan. Mutta välillä ahmiessa menee viikkokin putkeen, aloitan aamulla ja syön pitkin päivää heti kun vähän jotain mahaan mahtuu. Pahin kausi minulla oli noin vuosi sitten kun erosin pitkästä suhteesta, sen jälkeen en jaksanut enää kydä luennoilla vaan vietin päivät kotona tietokoneen ääressä ja kävin vain kaupassa tankkaamassa lisää evästä. Pahaa vaihetta kesti noin kolmise viikkoa ja painoin enimmilläni 80kg (auts). 

Kevään tullessa olo alkoi vähän parantua, kävin asian vuoksi YTHS:lläkin ja psykoterapiassa viisi kertaa. En enää ahminut juurikaan ja kesällä tapasin nykyisen poikaystäväni, joten elämä alkoi taas hymyilemään. Muutenkaan en kesällä juurikaan yksinäni ollut ja puuhaa riitti joten ei ahmimishimoa tullut.

Syksyllä iski kuitenkin taas arki vastaan ja oli helppo lohduttautua vanhoin pahoin tavoin. Poikaystäväni asuu muutaman sadan kilometrin päässä, joten tapaamme vain viikonloppuisin. Yksiäisinä iltoina opiskelustressin lisääntyessä ja tylsyyden iskiessä päälle aloin jälleen tulla kotiin lähi-Siwan kautta. Mukaan tarttui suklaata, karkkipussi, sipsejä, jätskiä, keksejä, pasteijoita jne. Perus juhlatarjottavien näköinen setti siis, mutta minäpä pidin juhlat vain itselleni! Mahaani mahtuu järkyttävä määrä ruokaa ja välillä kun pitää taukoa mahtuu taas lisää! En osaa selittää järjellä miksi näin teen, kai turrutan tunteeni syömiseen. 

Aamuisin kun herää ahmimispäivän jälkeen, olo on aivan turtana. Ei millään jaksaisi nousta ja kroppa on aivan turvoksissa, myös päänsärky on kova. Morkkis on tietenkin myös valtava. Mutta sekään ei enää niin kova koska olen pettynyt itseeni näiden vuosien aikana niin monia kertoja etten enää välitä. 

Joulun aikaan tuli taas parempi kausi, kun asuin poikaystäväni luona 5 viikkoa. Enhän minä kenenkään muun läsnäollessa ahmi. Eikä silloin tee edes mieli ahmia. Päätinkin niiden viikkojen aikana että nyt ahmiminen on loppu!!! Painokin tippui kivasti, olin saavuttanut pitkästä aikaa normaalipainon 72kg ja olo oli loistava! 

Mutta ei niin ei. Paluu arkeen oli taas liian vaikeaa. Ei minulla nykyään ole edes mitään itsekuria, joten kun tekee mieli kauppaan niin menen. En taistele mielitekojani vastaan koska tiedän repsahtavani kuitenkin. Olen taitava myös huijaamaan itseäni, saatan ajatella että ostan vain vähän tai että vielä tänään saan syödä ja huomenna alkaa uusi elämä. Mutta eivät ne ajatukset ole totta. Nytkin siis ennen tätä projektin aloittamista sallin itselleni järkyttävän ahmimissession, koska puoleen vuoteen ei saa syödä herkkuja. No painoa on siis entistä enemmän pudotettavana tämän "mukavan viikonlopun" jälkeen.

Nyt olenkin päättänyt kokeilla täydellistä kieltäytymistä herkuista(tiedän että se on ravitsemusterapeuttien ohjeiden vastaista, koska kaikkea pitäisi osata syödä kohtuudella eikä mistään saisi kieltäytyä.) Mutta olen kokeillut sitä kohtuutta eikä se vaan toimi!! Ajattelen silloin herkkuja paljon ja salliessani itselleni jotain, alan samantien suunnitella alitajunnassani seuraavaa herkutteluani jne... Nyt en vaan SAA syödä herkkuja puoleen vuoteen, se on kielto josta ei voi luistella itseä huijaamalla! Haluan myös kokeilla miltä tuntuu olla ilman jatkuvia sokerihumaloita ja ahmimisen jälkeisiä "krapuloita". Luulisi että energiaa olisi enemmän ja mieli virkeämpi. Mutta katsotaan!